[sanastot | etlan julkaisut | muut kirjat | suhdanne | taloustietoa-aikakauslehti]


VASTAUKSIA OPPIKIRJAN TEHTÄVIIN

Luku 1:

1. a) kulutushyödyke, tavara
1. b) kulutushyödyke, tavara
1. c) kulutushyödyke, palvelu
1. d) kulutus- tai tuotantohyödyke
1. e) aineeton tuotantohyödyke

2. a) pääoma
2. b) työvoima
2. c) pääoma
2. d) luonnonvara


Luku 2:

1. b) herra X:n kysyntä on joustamattomampaa kuin rouva Y:n, sillä X:n kysyntään ei hinnan muutos vaikuta yhtä voimakkaasti kuin Y:n kysyntään
1. c) X: n. 5.5 kg Y: n. 8 kg kaupunki: n. 10 000 kg
1. d) X: 8 e/kg Y: 7 e/kg kaupunki: n. 9 e/kg

2. b) p = n. 600 e ja q = n. 700 kpl
2. c) kysyntä pienenee 500 kpl, tuottajien varastot kasvavat ja tuottajien kannattaa laskea hintaa
2. d) syntyy liikakysyntätilanne, kaikki halukkaat eivät saa tuotetta, saattaa ilmetä mustan pörssin kauppaa (vrt. esim. suosittu konsertti)

4. a) bensiinin tarjontakäyrä siirtyy vasemmalle, hinta nousee ja myynti laskee
4. b) bensiinin kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle, hinta laskee ja myynti laskee
4. c) bensiinin kysyntäkäyrä siirtyy oikealle, hinta nousee ja myynti kasvaa

5.
- Kysynnän vilkastuminen nostaa hintoja ja antaa tuottajille kannustimen lisätä tuotantoa
- Niukoista ja halutuista hyödykkeistä ja taidoista ollaan valmiit maksamaan hyvinkin paljon, mikä kannustaa hankkimaan niukkoja taitoja
- Hyvin niukkojen hyödykkeiden ja tuotannontekijöiden hinnat ovat korkeat, mikä kannustaa niiden säästämiseen
- Toimiva kilpailu antaa kuluttajalle valinnanvapautta

ks. s. 26


Luku 3:

1. a) tilastokäytännön mukaan 15-74 vuotiaat, käytännössä kaikki 65-74 -vuotiaat ovat eläkkeellä
1. b) työlliset + työttömät työnhakijat
1. e) työttömät/työvoima

2. a) TT = Teollisuus ja työnantajat, edustaa lähinnä teollisuuden työnantajia
2. b) Palvelutyönantajia
2. c) Maa- ja metsätaloustuottajia
2. d) esim. metalli-, paperi- ja rakennusalan työntekijöitä ja kunnallisia viranhaltijoita
2. e) esim. teknikoita, insinöörejä ja rakennusmestareita
2. f) akateemisesti koulutettuja esim. opettajia, ekonomeja ja lakimiehiä
2. g) opettajia

5.
Edut:
järjestäytynyt edunvalvonta, tietoa työsuhdeasiosta, automaattinen työttömyyskassan jäsenyys, lakkoavustuksia, virkistyspalveluja

Kustannukset:
jäsenmaksu

6.
- työtehtävien erilainen vastuu ja luonne. Joihinkin tehtäviin on vähän päteviä tekijöitä, vaikka työn tuloksista ollaan valmiit maksamaan hyvinkin paljon esim. yritysjohtajat ja viihdetähdet.
- erot työvoiman osaamisessa ja jopa työmoraalissa
- koulutuskustannukset, vaikka käytännössä esimerkiksi Suomessa yhteiskunta vastaa suurelta osalta kustannuksista. Vähemmän koulutetut siirtyvät aiemmin työelämään ja pitempään koulutetuille aiheutuu siten laskennallista tulotappiota.

7.
tuotannon määrä nousi molempina vuosina

8.
Tupo eli tulopoliittinen kokonaisratkaisu
Tupon neuvottelevat työmarkkinakeskusjärjestöt ja maan hallitus. Siinä voidaan sopia palkoista, muista työehdoista ja työelämän uudistuksista. Koska hallitus on mukana, tupoihin voidaan ottaa mukaan myös lainsäädäntöä vaativia asioita, kuten sosiaalipolitiikkaa ja verotusta. Työntekijä- ja työnantajaliitot neuvottelevat tupon asettamien raamien pohjalta omat alakohtaiset työehtosopimuksensa.

Keskitetty sopimus
Keskitetyn sopimuksen solmivat työmarkkinakeskusjärjestöt. Valtiovalta ei ole siinä mukana. Kielenkäyttö asiassa on kuitenkin väljää; usein tupolla ja keskitetyllä sopimuksella tarkoitetaan samaa asiaa.

Liitto- tai alakohtainen sopimus
Kunkin alan työntekijä- ja työantajaliitot tekevät työehtosopimuksen. Liittotason sopimuksia pidetään usein ongelmallisina, koska ne eivät ole riittävän laajoja ottaakseen huomioon koko kansantaloudelle olennaisia asioita, eivätkä ne ole riittävän paikallisia sopeutuakseen yritysten taloudelliseen tilaan.

9.
Kansantalouden kokonaisuuden huomioiminen
- palkansaajien ostovoiman turvaaminen (palkat, verot, sosiaaliturva), mikä on tärkeää myös monien yritysten esim kaupan kannalta
- inflaation pitäminen kurissa
- työllisyyden hyvä kehitys
- yritysten kilpailukyvyn säilyttäminen ja parantaminen
- työrauhan turvaaminen ja yritysten tulevaisuuden suunnitteluedellytysten parantaminen

10. a) 1274/2710 = 47 %
10. b) 1436/2710 = 53 %


Luku 4:

1. a) pankkien sijoitustodistuskaupassa muodostuva markkinakorko
1. b) pankin oma viitekorko, josta se itse päättää
1. c) korko, johon vaihtuvakorkoisten talletusten ja luottojen korko sidotaan. Esimerkiksi 12 kk euriboriin sidotun lainan korko muuttuu vuoden välein ja prime-korkon sidotun lainan korko muuttuu, kun prime-korko muuttuu
1. d) lainan hoitomaksu (= lyhennys + korko) on joko koko laina-ajan sama tai koko tarkistusjakson (esim. vuoden) sama
1. e) saamallaan vakuudella lainanantaja pyrkii turvaamaan saamisensa

2. Osakkeiden arvonnousu, osingot ja osakeannit sekä myös mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Riskejä ovat osakkeiden arvon laskeminen ja osingottomat vuodet.

3. a) osakkeiden aiemmalle omistajalle eli myyjälle
3. b) yritykselle

4. joukkovelkakirjalaina tarjoaa varman tuoton (ja mahdollisessa konkurssitilanteessa velkakirjan haltija on paremmassa asemassa suhteessa osakkeenomistajaan)


Luku 5:

1.
- kaupan esteet eli viennin ja tuonnin esteet kuten tullimaksut, määrälliset rajoitukset ja erilaiset tuotteita koskevat tekniset määräykset maiden väliltä on poistettu
- vapaakaupan myötä kansainvälinen työnjako toimii tehokkaammin
- kaupan esteet vähentävät kuluttajien valinnanvaraa ja nostavat hintoja
- protektionismilla halutaan suojella eri intressiryhmien etuja. Maan turvallisuudelle tärkeiden tuotannon alojen suojeleminen

2. a) Saksa, Ruotsi, Iso-Britannia
2. b) sähkö- ja elektroniikka-, paperi-, puu- ja koneteollisuus
2. c) raaka-aineet ja tuotantotarvikkeet

4. Suomessa ei voida, osata ja kannata valmistaa kaikkea. Suomalaiset tarvitsevat vientituloja, joilla rahoittaa esimerkiksi aurinkolomat, raakaöljy, banaanit ja ulkomaisten artistien cd-levyt.

Ulkomaankauppa mahdollistaa myös suurimittaisen tuotannon esimerkiksi metsä- ja elektroniikkateollisuudessa. Näin syntyy kustannussäästöjä ja voidaan hyödyntää tehokkaammin kotimaisia raaka-aineita ja osaamista.

5.
- pienet kotimarkkinat, vienti mahdollistaa suurtuotannon edut
- lähemmäs markkinoita ja/tai raaka-aineita
- osaavaa ja ehkä halvempaa työvoimaa

7.
tavaratuonti = -26,3
palveluvienti = 6,5
palvelutuonti = 5,9
palvelutase = 0,6
Vaihtotase = 5,4


Luku 6:

1. a) Julkisyhteisöt (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot). Joskus myös julkiset yritykset (liikelaitokset sekä valtio- ja kuntaenemmistöiset osakeyhtiöt) luetaan julkiseen sektoriin.
1. b) Maanpuolustus, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä yleinen hallinto ja oikeuslaitos. Hyvinvointitehtävä (terveydenhuolto, sosiaaliturva sekä opetus, tiede ja kulttuuri). Talouspolitiikan harjoittaminen, jolla pyritään edesauttamaan kansantalouden myönteistä kehitystä.

2. a) kulutuksen yhteydessä maksettava vero / tuloista maksettava vero
2. b) tulojen kasvaessa veroprosentti nousee eli suuremmista tuloista maksaa suhteessa enemmän veroa kuin pienemmistä tuloista / kaikkiin tuloihin kohdistuu yhtä suuri veroprosentti

3. a) yritys ei maksa työnantajamaksuja eikä palkansaaja veroja
3. b) työnantajakustannusten ja palkansaajan käteen jäävän tulon erotus
3. c) Tilanne, jossa työn tekeminen ei paranna oleellisesti henkilön tai perheen käytettävissä olevia tuloja. Otetaan huomioon verotus, tulonsiirrot ja erilaiset maksut kunnallisista palveluista. Jos otetaan huomioon vielä vapaa-aikaan liittyvät hyödyt, voi työllistymiskynnys kasvaa vielä lisää.

4. a) n. 2/3
4. b) n. 1/5


Luku 7:

1. kotitaloudet, yritykset, rahoituslaitokset, julkisyhteisöt, ulkomaat

2. vientikysyntä, investoinnit, julkisyhteisöjen kulutus- ja investointikysyntä sekä tulonsiirrot (huomaa, että ne täytyy yleensä rahoittaa verotuloilla)

3. a) Säästäminen merkitsee, ettei kaikkia tuloja kuluteta. Tällöin myöskään kaikki tuotteet eivät mene kaupaksi. Joidenkin yritysten kannattavuus saattaa heiketä.
3. b) Yritysten pitkän aikavälin toimintaedellytysten kannalta on välttämätöntä, että yritykset hankkivat uusia koneita ja uusia tiloja. Näiden investointien rahoitukseen käytetään säästöjä.

4. Kokonaiskysyntä kuvaa hyödykemarkkinoille kohdistuvaa kysyntää, joka koostuu kotitalouksien kulutuksesta, yritysten investoinneista, julkisyhteisöjen kulutuksesta ja investoinneista sekä viennistä.

Kokonaistarjonta kertoo, mistä vuoden aikana kansantalouden käytettävissä olevat hyödykkeet ovat peräisin. Kokonaistarjonta koostuu kotimaisesta tuotannosta eli bruttokansantuotteesta ja tuonnista.

5. arvonlisä = 500

6. BKT = 155


Luku 8:

1.
- tuotannontekijöiden (työvoima, pääoma ja luonnonvarat) määrällinen lisääntyminen ja ennen kaikkea laadullinen paraneminen: koulutus, investoinnit, tutkimus- ja tuotekehitys
- kansainvälinen vaihdanta
- toimiva infrastruktuuri (hallinto, lainsäädäntö, rahoitusmarkkinat, koulutusjärjestelmä, terveydenhoito, liikenneyhteydet jne.)

2. esim. yleinen lukutaito, alhainen lapsikuolleisuus, paljon vapaa-aikaa


Luku 9:

1. a) BKT kasvaa keskimääräistä nopeammin, vienti ja tuonti lisääntyvät, investoinnit ja kulutus kasvavat, yritysten kannattavuus paranee, yleinen optimismi, inflaatio yleensä kiihtyy
1. b) BKT kasvaa keskimääräistä hitaammin, viennin kasvu hidastuu, investoinnit supistuvat, työttömyys kasvaa, yritysten kannattavuus heikkenee, pessimismiä

3. a) aiheutuu hitaasta tuotannon kasvusta
3. b) aiheutuu tuotantorakenteiden muutoksesta (esim. tietotekniikan kehitys)

4. Hintatason pysyvä nousu
- vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua
- korot nousevat, aiemmin säästäjät kärsivät nykyistäkin enemmän
- viennin hintakilpailukyky heikkenee

5. kansantalous = valtiontalous, kuntatalous, yritykset, kotitaloudet, rahoituslaitokset

7. korko ja valuuttakurssimuutokset


Luku 10:

1.
- ensisijaisesti turvata hintatason vakaus
- hoitaa jäsenmaisen valuuttavarantoa
- huolehtia osaltaan maksujärjestelmien toimivuudesta
- setelien ja kolikoiden liikkeellelasku

2. a) yksityinen kulutus lisääntyy entisestään, mikä kiihdyttää inflaatiota ja tuontia heikentäen samalla kauppa- ja vaihtotasetta
2. b) hillitsee mahdollista kansantalouden ylikuumenemista
2. c) katso 2. a)

3. a) supistetaan tulonsiirtoja ja vähennetään julkista kysyntää (julkisia kulutus- ja investointimenoja)
3. b) kiristetään verotusta
3. c) kireä rahapolitiikka

4. a) parantaa
4. b) lisää varsinkin, jos maailmalla kysyntää suomalaisille tuotteille
4. c) tuontituotteet kallistuvat
4. d) valuuttamääräisen velan arvo markoissa mitattuna kasvaa
4. e) reaaliansiot (palkka miinus inflaatio) lyhyellä ajalla pienenevät, palkankorotusvaatimukset kasvavat

5. Kansantalouden yleinen kehitys ja siihen kohdistuvat odotukset, korkotaso, kauppa- ja vaihtotase jne. Valuuttakurssi vaikuttaa ulkomaankauppaan. Erityisesti valuuttakurssiin kohdistuvat odotukset vaikuttavat korkoihin. Ulkomaankauppa ja korot vaikuttavat luonnollisesti koko kansantalouteen.

6. b) USA
6. c) Ruotsi
6. d) Iso-Britannia
6. e) Japani

Korkotasoon vaikuttavat tekijät
Lyhyet korot:
- suhdannevaihe
---> inflaatio
---> rahapolitiikka
- valuuttakurssikehitysodotus lyhyellä aikavälillä

Pitkät korot:
- inflaatio-odotukset (sijoittaja hakee aina reaalituottoa; jos inflaation odotetaan kiihtyvän, sijoittajat vaativat korkeampia korkoja)
- valuuttakurssiodotus pitkällä aikavälillä
- finassipolitiikka (valtio velkaantuu ja kysyy rahaa laskemalla liikkeelle runsaasti uusia obligaatioita)
- maan luottokelpoisuus (luottokelpoisuuden heikkemistä täytyy kompensoida korkeammilla koroilla)

7.
- talouden integraatio ja kansainvälisten pääomaliikkeiden vapauttaminen ovat vähentäneet kansallisen talouspoitiikan mahdollisuuksia
- talouspoliittiset päätökset perustuvat epävarmoihin ennusteisiin ja toimien vaikutukset ovat hidasliikkeisiä (osa menoista lakisääteisiä, budjetti laaditaan noin vuoden verran etukäteen, budjetti perustuu ennusteisiin talouskehityksestä, inflaatiokehitystä ei aina voida arvioida kovinkaan tarkasti, suhdannevaiheiden ja -käänteiden tunnistaminen)
- talouspolitiikan väärä ajoitus kärjistää suhdanteita
- poliittisten näkemysten erot, äänestäjien miellyttäminen, talouspoliittiset toimet vaikuttavat eri tavoin eri tahoihin


Takaisin Taloudellista pääomaa -kirjan sivulle.